Roiskeita seinillä

 Koulussamme järjestettiin tänäkin vuonna perinteiseen tapaan taksvärkki- päivä. Sen aikana oppilaat, jotka jäivät koululle, maalasivat rakennuksen sisäseiniin pientä piristystä. Maalaukset ovat aiheuttaneet jonkin verran kritiikkiä, mutta suurimmaksi osaksi saaneet positiivista palautetta.

 

Muutama koulumme opettaja antoi haastattelun, kun kysyimme heidän mielipidettään maalauksista, ja mikä maalaus on heidän mielestään hienoin.

Matti Heikinmaa, rehtori

”Taksvärkkipäivänä koulullamme  oli paljon opettajia ohjaamassa oppilaita seinämaalausten kanssa, jotka oppilaat toteuttivat itse. Ne ovat hyvä idea ja niitä on mietitty jo pidemmän aikaa, olisiko jopa neljä vuotta sitten, mutta kukaan ei ole innostunut itse toteuttamisesta.”

Rehtorilla itsellään oli paljon ideoita. Hän ehdotti esimerkiksi, että ruokalan oven yläpuolelle voisi tulla  veitsien ja haarukoiden kuvia . Rehtori haluaisi myös kouluumme lisää väriä ja ehdotti myös eri kerroksiin eri värejä. Hän ei itse pidä harmaasta , sillä se luo hänestä ankean ja tylsän tunnelman. Heikinmaan mukaan opetuslautakunnan puheenjohtajankin mielestä koulua voisi  piristää, koska seiniltä löytyy kumminkin aika paljon halkeamia ja rappeumia.  Hän haluaisi ehdottaa seinien maalausta, mutta pelkää , että kaikki seinät maalataan harmaaksi.

” Teeret  ovat minusta hienoja ja ne kukkaset rappusissa” .

 

Antti Remes , matematiikka ja fysiikka/kemia               

”Hauska idea , kyllä tykkään.”

Antti pähkäili omaa suosikkiaan jonkin aikaa ja totesi, että ne ovat kaikki niin erilaisia, mutta päätyi siihen tulokseen, että kädenjäljet ja nuotit ovat hienoimpia .

Myös Antilta löytyi oma idea ja hän ehdotti kemian luokkien eteen keittopullon kuvaa.    

 

Pekka Eerikinharju ,  Biologia/maantieto

”Mähän olin itse vetämässä niiden maalausta .

Kannatan ideaa mutta en kaikkia .”

Pekka kommentoi myös asiaa niin, että jos oppilaat eivät olisi toteuttaneet maalaamista niin hän olisi itse ottanut maalisudin käteensä ja alkanut piristää seiniä.      

”Suosikkini on opon luokan edessä oleva maalaus”,eli kyltti, jossa lukee past and future.        

 

Mila ja Paula 8E    

 

                                                                                           

Ysiluokkalainen sairaalassa!

Koulussamme järjestetään vuosittain työelämään tutustuminen eli TET. 7-luokalla TET- jakso kestää 3 päivää ja sisäinen-TET kestää 4 tuntia. 8-luokalla TET- jakso kestää taas 5 päivää ja 9-luokalla 5 päivää syksyllä, ja 5 päivää keväällä. Haastattelimme koulumme oppilaan ohjaajaa Maarit Amperia. ”TET- jakso voittaa koulun ylivoimaisesti, vaikka ei pitäisi siitä paikasta minne on mennyt, eli TET:stä pidetään paljon.” Maarit sanoo. Kysyimme miksi TET- jakso sitten järjestetään? ”Siellä vahvistuisi työelämään harjoittelu ja se auttaa valitsemaan uraa.” Yleisin paikka minne oppilaat menevät TET:iin on kaupat, koulut ja päiväkodit. Ja taas erikoisin paikka on ollut Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa lasten neurologinen osasto.

Haastattelimme juuri tätä tyttöä, joka oli tuolla Kuopiossa Yliopistollisessa sairaalassa. Pauliinan mielestä kokemus oli todella kiva ja siellä näki paljon erilaista. Hän leikki siellä lasten kanssa ja seurasi yleensä vierestä lääkäreiden työtä. Pauliina sanoo myös, että välillä oli aika tylsää, koska ei saanut olla mukana kaikissa töissä kunnolla. Hänen mielestään mukavinta oli nähdä uusia asioita, ja vähiten hän piti siitä kun piti tehdä lapsille syntymäpäivä kortteja. Kenelle suosittelisit tätä paikkaa? ”Sellaisille, jotka tykkäävät olla erilaisten ihmisten ja lasten kanssa.” Pauliina vastaa. Pauliina sanoo, että hän oppi paljon sairaanhoitajien työstä uutta, ja hän menisi kyllä uudestaan, koska se oli hänestä niin kiinnostava paikka. Kysyimme haluaisiko hän vanhempana samaa työtä, ja se on käynyt kyllä hänellä mielessä, mutta ei hän sitten kuitenkaan halua.

Hanna ja Anni 8E 

Opettajien synkät vuodet kouluaikoina

Haastattelimme välkillä muutamia koulumme opettajia heidän kouluvuosistaan. Opettajat vastailivat mielellään ja ystävällisesti, mutta kukaan ei tehnyt toivottua jättipaljastusta. Ensimmäiseksi haastattelimme Jaakkoa.

Heti ensimmäisen kysymyksen yläasteajoista kysyttyämme Jaakko korjasi, ettei hänen aikoinaan ollut vielä yläastetta, vaan nuoret kävivät keskikoulua. Koulujärjestelmä oli siis ihan erilainen. Ensiksi lapset kävivät kansakoulua neljä vuotta, jonka jälkeen oli pääsykokeet keskikouluun, jota käytiin viisi vuotta. Eroja nykyisiin kouluihin oli myös siinä, että oppilaat kunnioittivat opettajia enemmän. Jaakko kertoi käyneensä Suomussalmen keskikoulua ja menestyneensä siellä ihan hyvin.  Jaakon mieleen parhaiten jäänyt asia koulusta oli luokkaretki Tampereelle, joka tehtiin keskikoulun lopussa.

Seuraava potilas oli meidän biologiavelhomme Pekka. Koulua Pekka kävi Kiuruvedellä, mutta koulunkäynti ei kiinnostanut häntä pätkääkään. Hänellä ei myöskään ollut mitään aavistusta tulevasta ammatistaan. Biologian opettajana Pekka muistaa kuitenkin yhden tapahtuman hyvin selvästi. Hänen opettajansa oli näyttänyt kolmekymmenpäiselle yleisölle 20cm mittaisen hauen sisälmyksiä ja tällöin hauen alamitta oli ollut 42cm, joten sisälmykset näkyivät vain klönttikasana. Pekka kertoi että luokat olivat hänen nuoruudessaan suurempia kuin nykyään ja tekniikkaa oli vähemmän. Muuten koulurakennuksemme on pysynyt suunnilleen samanlaisena.               

Seuraavaksi haastattelujonossa pönötti äidinkielenopettajamme Sanna, joka tekee myös suurta vapaaehtoistyötä lehtemme eteen. Sanna kävi Tohmajärven yläastetta ja koulu sujui häneltä kuin tanssi. Päättötodistuksen keskiarvo oli jopa 9.3. Tästä huolimatta Sannan toiveammatti oli lentoemäntä. Opettajan ammattikin kuitenkin hautui hänen päässään, mutta virallisen päätöksen ammatista Sanna teki lukiossa. Sannan mielestä koulunkäynti on pysynyt ennallaan ja nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin; toiset kirmaavat koulun taakse tupakalle ja toisia opettajat potkivat pihalle välitunneilla. Sanna tunnustaa, että hän oli se henkilö, jota aina jouduttiin pakottamaan pihalle.  

Viimeisenä haastattelimme Nooraa. Noora kertoi olleensa koulussa ihan hyvä, riippuen aineesta. Koulua Noora kävi Vieremällä. Hän kertoi, että tällöin opettajia kunnioitettiin enemmän, ja oppilaat olivat enemmän ulkona. Nooran toiveammatti oli jo tuolloin opettaja, mutta hän tunnustaa, että hänen olisi pitänyt kuunnella enemmän matikan, fysiikan ja kemian tunneilla.

 

 Emma N. ja Enni 8E

Pulpettikirjoitukset - vitsaus vai taidetta?

Pulpettikirjoitukset ovat hyvin yleisiä täällä Kiuruveden yläkoulussa. Päätimme ottaa asiasta selvää, miten moni oppilaista on kirjoittanut/piirtänyt pulpetteihin, mitä he ovat piirtäneet, miksi ja mitä mieltä he ovat siitä. Kysyimme myös opettajilta heidän tietojaan ja mielipidettä asiasta, sekä sen lisäksi heidän hurjasta nuoruudesta pulpettikirjoitusten osalta.

                      Kysyimme viideltäkymmeneltä oppilaalta, ovatko he syyllistyneet pulpetteihin tuherteluun. Tulokset kertoivat, että tasan 90 % vastaajista ovat joskus piirtäneet/kirjoittaneet pulpetteihin. Vastaajamme kertoivat myös MIKSI he ovat vandalisoineet pulpetteja. Yleisimmäksi syyksi selvisi, että oppilailla on ollut tylsää. Muita vastauksia oli mm. ”muuten vaan”, ”väsytti, ei jaksanut tehä muuta”, ”sääntöjä on kiva rikkoa”, ”huvin vuoksi”, ”kiusasin Jaakkoa (ruotsin opettaja)”.

                      Kysyimme rakkailta opettajiltamme, ovatko pulpettikirjoitukset / piirrokset yleinen vitsaus koulussamme.

-          On valitettavasti lisääntynyt.

-          Harppikin on otettu käyttöön.

Opettajamme myös miettivät, miksi oppilaat ovat tuherrelleet pulpetteihin.

-          Koska heillä on tylsää ja kun joku muu on sotkenut pöytää.

-          Tyhmyyttään ja tylsyyttään.

-           Oppilailla saattaa olla myös paha olo. Tekisi mieli selvittää miksi.

Utelimme myös opettajilta, mitä rangaistuksia he ovat oppilaille tästä antaneet, ja miten he ovat yrittäneet pulpettituhertelua vähentää.

-          Olemme seuranneet tilannetta.

-          Tarkkailemme heitä.

Myös oppilailla oli omia näkemyksiään pulpettituherruksista.

-          Ne ovat nykytaidetta ja hienoja, mutta jotkut ovat idioottimaisia ja tylsiä.

-          Ne ovat tapa ilmaista mielipide.

-          Ne ovat ihan perseestä, koska niissä ei ole mitään järkeä ja jos ihmisestä puhuu pahaa, se on tyhmää.

Oppilaat suostuivat myös kertomaan, mitä he ovat tuherrelleet pulpetteihin:

-          mm. Pippeli, pillu, homoja, Saatana, 666, lempikappaleen sanat, hävyttömyyksiä, oma nimi, hakaristi, ”leppäkerttu”, viestejä muille, kukkia, patterin, A7X FoREVer, Mieluummin makaan man(n)en kyrpä perseessä, vedä viiva jos vituttaa, ristikko, viiva, jne.

Opettajat avautuivat hurjasta nuoruudestaan pulpettituherrusten saralla.

-          En ikinä!

-          Piirsin mutta kumitin saman tien pois.

Juha ja Vili 8E